maanantaina, heinäkuuta 31, 2006

Voita muuttumispäivä - lue lisää sivulta 2!

No minä tuskin tulen paluumatkalle, setistäni en ole vielä varma, mutta se selvinnee joskus.
Joo, täällä on tämmöstä, ja käsi on vieläkin rikki. En ole tehnyt mitään aikoihin, että eipä ole juuri kerrottavaa. Muutan omaan pihaan soratien varrelle ensi viikolla ja sitten minulla on vintti ja kellari ja pihavarasto ja kaakeliuuni. Läheisellä tiellä on myös vaahteroita. Kaupungista voin muutaman tunnin kokemuksella sanoa ainakin sen, että Björn Borg ei asu siellä, jos tällainen leikinlasku sallitaan.

Noh, olen minä kuitenkin lukenut Pink Floydin odysseia -kirjaa, pelannut Areena 4 ja Sim City 4 -pelejä, tehnyt pizzaa, matkustanut junassa, syönyt lääkkeitä, unohtanut syödä ruokaa, käynyt muutamassa mahtavassa konsertissa, vieraantunut kajaanista, uinut (alkukesästä lähinnä, nyt on liian kylmä), ajatellut ja ailahdellut. Soittanut en ole, mitään instrumenttia. Äsken kokeilin kapuloita käteeni, ja voi pojat, kun tekisi mieli soittamaan. Huomenna ehkä kasaan setin ja olen yksikätinen rosvo käsiriipukseni kanssa.

Joopasenjoo.

Ilkka

Elokuu, elokuu, siitä päivä paranee

Van, Elina, eiköhän meitä muutama lukija ole. Ja kohta taas useampi:)

Olen tehnyt Paskan sovituksen melkein valmiiksi. Vähän se on semmoinen uhoava vielä, mutta toisaalta kiva lähteä keikalle häijyn plarin kanssa. Mutkat oikonevat kyllä viimeistään harjoituksissa. Jumalan Teatterin tulee lisää tekstiä ja jotain jää pois, kakkoselle tulee osallistamista sinne ilo-olioihin (mistä taisi olla puhettakin), Karolle vähän lisää tekstiä kakkoselle ja Samille myös (se Elinan loppupätkä), Artaud'hon tulee jotain lisää ja ihan alkuun läsnäolevampaa juttua pikkaisen.

Tiedoksi muillekin, että Elina M lintsaa Seinäjoelta. Maan/porukanpettureitahan on ollut tapana rangaista viemällä ne Saunan Taakse (voitaisiin ehkä tehdä joku petturikohtaus sinne JT-kohtaukseen - mätkitään kaikkia tanssijoita oikein urakalla;)

Fitsit Fizzinä ja Manniskalle reipashenkistä etelänpuhdetta toivottaa ohjus jo nyt!!

Panen tähän alustavat aikataulut, saatte ne kyllä vielä postitse jahka varmistuvat täysin, loppuviikosta tai ensi viikon alussa:

la 19.8. saunailta, meillä, kaikki jotka pääsee, klo 18-->
su 20.8. pystytys, ilta, kaikki kynnelle kykenevät, menee yöhön, ainakin tekniikka paikalle
ma 21.8. bänditreenit 11-15, jos Elina Kilkku joustaa Somalianveren treeneistä (jos ei niin keksitään joku muu aika)
ma 21.8. kaikkien treenit klo 16:30-22 (ykkönen läpi)
ti 22.8. klo 12-15 bändi treenaa vielä jos tarvis
ti 22.8. kaikkien treenit klo 16:30-22 (kakkonen läpi ja kertausta)
ke 23.8. klo 17 paikalla, esitys klo 19 Seinäjoelle lähtevänä versiona
to 24.8. lähtö Seinäjoelle n. klo 15, perillä n. klo 20-21, majoitus ja piipahtaminen Alvar-salissa
pe 25.8. pystytys klo 9-17, esitys klo 17:30-20:30, roudaus klo 20:30-22
la 26.8. lepo ja biletys
su 27.8. lepo ja biletys, päätöstilaisuus klo 16, lähtö kotia n. 16:45, perillä Kajaanissa n. 21-22

Jos joku ei tule bussiin jompaankumpaan suuntaan, vois ilmoitella mulle ajoissa. Majoitus on siis Seinäjoen leirintäalueella, lakanat tai makuupussi mukaan, ahdasta on mutta ihanaa ja Peki lähtee mukaan, ehkä joku muukin. Mikään ei maksa paitsi jos syö tai juo ja kaksi muuta esitystä näette ilmaiseksi ja loput valintanne mukaan.

Votka.

Lystikästä Paskan odotusta!

eino

sunnuntaina, heinäkuuta 30, 2006

Levy ilmaan

Ääh, onkohan tämä nyt vähän säälittävää kirjoitella vieläkin näille jo unohdetuille sivuille? Tulinpa huokailemaan taas. Hieno on Paskan levy. Hienoa musiikkia. (Minulla on kamalan huonoja levyjä paitsi nämä jotkut Gene-projektien.) Ehkä johtuu musiikin kanssa vietetyistä hetkistä tai ehkä itse sävelmistä, mutta välillä noita kappaleita kuunnellessa tulee minulle sellaisia "hykerryksiä". Onnellisuusoloja. Täysin muusta elämästä riippumattomia oloja. Hyvä Ile, hyvä soittajat!! Levyllä on paljon kaikkea, ei vähiten katsojien käsien tuntua ja katseita. Ja Sampon maalaukset, etenkin Marx, jota tuijotin paljon aina ykköspuoliajoilla.

Oi oi. Muistot muistot.

Muuten, kuuntelinpa myös kirjaston Sydän vabisee -levyä. Olin ihastuksissani ja liikuttunut, kun äkkäsin vanhat harrastajateatterileijonat, Petran ja Saran, tekijälistalta ja ääninä.

Kymmenenkin vuoden päästä haluan kuulla Paskaa ja saapa nähdä, mitä silloin vielä muistaa.

Vielä kesää!

Elinam

perjantaina, heinäkuuta 07, 2006

"Ootteko työ kuulunna sitä juttua kun Murre opiskeli räppiä torilla...?"

Hihansuita käärimässä taas

On tuntunut mahdottomalta kirjoitella tänne. Ei ole ollut ajatuksia suoraan Paskan suhteen. Nyt rojekti on palaillut mieleen vertailukohtana Töpöhäntään. Haastetta on löytynyt kummastakin, henkilökohtaista ennen kaikkea. Paskaa tehdessä Eino moneen kertaan tehtävissä ja muissa sellaisissa kehotti usein tekemään itselle uutta, siis eräänlaisia rajanylityksiä. Töpöhännässä on sama juttu, minulle ainakin.

Uuden tekeminen on käsittämättömän kuluttavan tuntuista. Inhottava ajatus - minä nimittäin haluaisin kernaasti olla rohkea ja uudistava. Toisaalta en osaa edes kuvitella täysin rauhallista ja itseensä jatkuvasti tyytyväistä uudistajaa. Itselle uusi tuntuu epävarmalta, hävettävältä, turhalta, vaikealta, säälittävältä. Pahin epätoivo nähtävästi onneksi kaikkoaa, kunhan pieni rutiini on saatu, mutta koska kaikki vanhakin on aina tehtävä uudestaan - ainakin näyttämöllä - epävarmuudesta ei pääse eroon.

Estoja tai itsekritiikkiä? Kumpaakin ja jotakin ihan muuta lisäksi. Töpöhännän jännittävissä pääsykokeissa sanoin, että erityisesti haluaisin tänä kesänä opetella ja antautua heittäytymään lavalla. Nyt sitä siis on tullut heittäydyttyä sadan rosentin asenteella joka harjoituksissa. Kissanviikset ja kaikkea kanssa ja niinpä varmaan, sanon minä! Päässä on lukkoja ja kielessä on samoja ja, apua, kehossakin on!

Ja minä kun Paskan jälkeen luulin, että kaikki tavanomainen yleisökontakti on sen jälkeen lasten leikkiä. Tulos: eilen Töpöhännän läpimenossa ajattelin katsojia koko ajan, mutta en kipakoimmistakaan päänsisäisistä kehotuksistani huolimatta uskaltanut katsoa yleisöä kunnolla kertaakaan. Olisi tuntunut liian hankalalta ja aktiiviselta tarttua jonkun pahaa-aavistamattoman katseeseen, ja innostaa tai edes vain kohdata sitä ihmistä ja yrittää vetää hetkeen sisään edes hetkeksi, jos ilme näyttäisi tympääntyneeltä.

Liian suuria tavoitteita kai. Saattaa olla poliittisen teatterin tutkimusmatkalla pieni osuutensa asiaan. Sillä tiellä tulin moneen kertaan vakuuttuneeksi siitä, miten teatterilla pitäisi olla tekijöilleen ja katsojilleen jotakin merkitystä, sen tulisi tuntua henkilökohtaiselta ja tärkeältä, eikä vanhoihin uomiin juuttuminen kehitä, ilahduta tai auta ketään - siis tosiaan Pitää innostua omasta työstä, kokeilla uusia asioita ja kehittää suhdetta toisiin ihmisiin lavalla ja yleisössä.

Ja kun on kerran jonkun porukan kanssa lyönyt (edes ajatuksen tasolla) kädet ja päät yhteen ja huutanut joukkuemoton: "Yhteisöllisyys!", ei tuollaisia suuria tavoitteita rohkene lähteä petturimaisesti unohtelemaankaan...

Myöhemmin lissää. Aion purkaa oman Paskani näille sivuille tai jonnekin, edes siihen pisteeseen kuin mahdollista, sitä mukaa kun ajatuksia viriää. Se tuntuu tarpeelliselta. Tutkimisen parissa vietetyt kuukaudet jättivät monenlaisia kyhmyjä mieleen, hyviä ja vähän ahdistaviakin. Niitä tutkimalla tulee varmasti tutkineeksi samalla omia asenteita, arvoja ja päämääriä elämässä. Ei mikään kovin turhalta tuntuva ajatuskakku.

Elinam

maanantaina, heinäkuuta 03, 2006

Voiman juttu

Ilmestyy tänään. Laitan nettiin huomenna kun tuo Mäcci on vappaana. Löytyy ainakin suomalaisesta kirjakaupasta, jos oman paperiversion haluaa.

eino

sunnuntaina, heinäkuuta 02, 2006

Tämä se on kyllä semmoinen projekti. Minä olen yrittänyt nyt tiiviisti unohtaa vähäksi aikaa koko projektin olemassa olon, että saisin kaikkeen vähän etäisyyttä. Se, että mietin koko ajan esitystä, ei anna minulle yhtään etäisyyttä, enkä pysty mitenkään edes aloittamaan viimeisimmän vuoden purkua mielessäni. On niin paljon asioita ja tapahtumia.

Ja kohtahan sitä ollaan jo Seinäjoella. Aika menee niin nopeaa. Odotan sitä.

Kesä kukoistaa täällä etelämmässäkin. Olen ollut lähinnä töissä, mutta olen kerinnyt myös uida, lukea, ajella pyörällä ja syödä paljon omenoita! Enää kaksi viikkoa töitä ja sitten loma. Onnea sinne kaikille Töpöhännän ensi-iltaan, ja nähdäänpä kolmen viikon päästä, kun tulen sinne Kajaaniin pyörähtämään! (Jos tätä päiväkirjaa kukaan enää edes lukee..?)

k