joo terve

surkea olo.
tuntuu tyhjältä, koko elämä. nyt just kun on kauheesti kaikkea tapahtumaa, teatterin ja muun elämän osalla myös. ärsyttää tämmöset olot, kun ne ei johdu mistään tai johda mihinkään, ärsyttää ja tympäsee vaan ja kaikki ihmiset ja kaikki asiat ärsyttää vaan.
on ollut niin kiire viime aikoina ettei ole ehtinyt miettiä mitään asioita. ei oo ehtinyt miettimään sitä että on tylsää. tuntuu siltä niinku ei olisi elänyt ollenkaan viime viikkojen aikana, suorittanut vain kaikenlaista. jännä kun mikkeli ja kaikki oli tuona aikana, ja siis tykkäsin reissusta kauheasti, siitäkin huolimatta että etukäteen olin ihan vittupäänä asian suhteen.reissu kuitenkin kääntyi iloksi sekä odotukseksi siinä vaiheessa ku lämmittelyviikonloppu pyörähti käyntiin ja päästiin tekemisen meininkiin. mutta siitä huolimatta nyt vaan tympäsee ja ärsyttää. vaikka reissu oli mahtava ja kiva niin tuntuu ettei se antanut itselle paljon mitään. kaikki semmonen palaute ja kehitys ja semmonen mitä tuolta on voinut mukaan tarttua tuntuu merkityksettömältä, ja kun tuo Paska on kuitenkin minulle ainakin niin entistä elämää että siihen on jotenkin tosi vaikea suhtautua ja sitä on hirmu vaikea elää. se voima mikä siinä on, varsinkin toisella puoliajalla, ihmisten avoimuus, läheisyys ja henkilökohtaisuus, ei tuntunut miltään. juuri sitä minä tässä vaiheessa elämääni kaipaisin. se ongelma mikä minulla on aina ollut esim. koulunkäynnissä, välinpitämättömyys, tuntuu nyt hiipivän elämän muillekkin osa-alueille. arki rullaa eikä tunnu miltään. vituttaa tommonen. varmaan johtuu siitäkin tämmönen epämääräinen olo kun on ollut niin hulina ja hurja,tapahtuma- sekä muutos"rikas" talvi. ja tämä olo on varmasti just nytten jostain syystä, on huomenna jo paremmin.
siitäkin ahdistus ja semmonen jonkunlainen väsähdys johtuu kun työt loppui tänään.nyt minun ei tarvitse enää kuluttaa puolta päivän hereilläoloajastani ihmisten miellyttämiseen ja mukavana olemiseen. toisinaan kun lähtee mopo keulimaan niin sitä ei saa hallintaan ennenkuin se kaatuu, vaikka kova jätkä rossailemaan olenkin. ja se juilii kun sitä mopoa nykii niskoilleen ihan tietoisesti.
mutta noh, tämä olo on nyt ja aina toisinaan pitää olla tämmönen epämääränen vitutusolo että menee vaan jonnekkin ja tekee vain jotain, tässä tapauksessa kirjoittaa eikä lue. eikai siitä sen enempää
terveisin lontti.