Minä näin teistä unta viime yönä.

("Minä näin sinusta unta viime yönä" -kyltti oli muuten koululla yhdessä puskassa pystyssä kun torstaina kävelin kotiin. Oli huumoria, kun huomasin sen.)
Siinä unessa meillä oli esitys, ja Eino oli kirjoittanut jotain kohtauksia uusiksi. Sitten oltiin ihan wotkassa ja käytiin baarissa. Sitä ennen meillä oli kuitenkin purku, ja kerroin teille, että huomaa kun ei ole pitkään aikaan ollut esityksiä eikä ole työryhmää yhtään nähnyt kun minä alan näkemään teistä unia.
Huomenna on pirskeet ja sitten varmaan onneksi taas törmäillään.
Kohua on näemmä sitten syntynyt. Minusta tuntuu, että olen paennut sitä juuri sopivasti tänne Nurmekseen, enkä oikeastaan yhtään tiedä missä mennään.
Yllättävän nopeasti on mennyt tämä aika ilman harjoituksia ja esityksiä. Johtunee varmaan siitä, että minulla on miljoona muuta hommaa tehtävänä. Tämän takia en ole pystynyt pysähtymään paikoilleen ja huomaamaan tyhjyyttä. Sekin aika vielä kyllä tulee, vaikka saatan huomatakin sen vasta kesäkuussa. Mutta ei vielä siitä. Nyt on huhtikuun loppu, ja huhtikuunlopun stressi päällä.
Nurmeksessa on paljon enemmän lunta kuin Kajaanissa, mikä on vähän outoa, koska tämähän on himpun etelämmässä kuin kajaani. Eilen aamulla kävin joella Nooran kanssa hankia pitkin ja oli ihan talviolo.
Ja taas on flunssa.
Huomiseen.

k.