sunnuntaina, huhtikuuta 23, 2006

Voi meitä rohkeita ihmisiä!

Heh Heh... Tuli hyvä olo ku sanoin einolle ja saralle vähä kuulemisia ja sitten tulin tänne genelle.. Ku purettiin tuo lava ,niin se on ihan samassa pisteessä ku mitä alotettiin elokuussa, ja se tunnelma oli hieno ku tajusi että nämä on niitä viimeisiä öitäolo-hetkiä täällä ja rupesin muistelemaan että mistä kaikki oikein alkoikaan. Oon itse pyrkiny antautumaan joka esityksessä tälle esitykselle ja minusta kaikki viisi vetoa on ollu aika huippuja. Minusta eino oli todella rohkea siinä lehtijutussa ja tuntui todella hienolta ,kun tietää että oma ohjaaja vastaa sellaisen esityksen palautteeseen jossa oma elämä lymyilee. Einolla oli illalla aika elokuvamaiset sanat tämän proggiksen suhteen... "EI SE TÄHÄN VIELÄ LOPU." Jännää että ossaako tästä päästää hevillä irti sitten niitten kaikkien esitysten jälkeen ja milloinkahan tämä aivan... aivan lopullisesti haudataan. Meikäpä ruppee nukkumaan ja aamulla bussiin!!!
Tuleville vapaa viikoille onnistumisia rauhaa ja lepoa ja unelmien täyttymystä tälle saatanan hienolle porukalle!

Sainari vain....