maanantaina, huhtikuuta 10, 2006

Tähän alkaa sopeutua. On päässyt jo vähän, tai aika paljonkin, mukaan tähän juttuun ja kohta alkaa olla valmista - myös minunkin osalta.

Hankala tämä tosiaankin on. Läpärin kautta sain tunnon kohotuksen ja olen hyvillä mielin. En ole tehnyt ennen mitään saman kaltaista. Siis, "jos ei saa irti bändistä ja kokonaisuudesta heti ekan sound checkin jälkeen niin tämä on uutta ja vaikeaa" -juttu teki mieleni matalaksi ja sai menettämään aluksi uskoni. Nyt ollaan kuitenkin jo nollatason yläpuolella, hyve. Tosiaankin alan olla tyytyväinen bändin kokonaissoundiin balanssiin. Rappien kanssa vielä tekemistä: ei saa mitään selvää! Eihän räpistä saa muutenkaan selvää, vai saako? No en minä, ainakaan ensimmäisellä kuuntelukerralla. No se kai selkenee tässä ajan mittaan. Jos ei niin hirtän jonkun - tai sitten en.

Minusta on nyt kans tullut vissiin osa-aikais geneläinen, vaikkei ihan kokoajan tunnukaan siltä. Geneläisillä on homma hallussa, ja minulla se on paikoitellen niin hukassa, ettei karhukaan löytäisi enää metsä puolukoita jos näin hukassa olisi. Huomenna tai oikeastaan tänään on lehdistötilaisuus. Sinne pitänee mennä. Ja muutenkin, jos vaikka Kurola tarvisi apua tai olisi muuta tekemistä tai jotain. No ei tämä stressaamallakaan parane. Siis en stressaa yhtään. Paitsi terveellä tavalla vain: (:

Nyt siis: "Perinteistä avantgardea jo vuodesta..." eli ilon kautta vain, niin kyllä se tästä korjaantuu vielä.


Sammy Jay