Ehkä minäkin voisin tänne jotain raapustaa.
Ensi-ilta tosiaan on ohi.
Välillä pelotti ja oli kamalaa, mutta silti tosi kivaa.
Tämä vuosi on ollut minulle niin paljon.
Esityksessä on minulle niin monia rohkeuden tekoja, että itkettää.
Eino saisi olla melkein ylpeä minusta, kun pystyin niin rohkeisiin tekoihin.
Vaikka tämä nyt ei olekaan vielä oikeasti lopussa, niin silti haluan kiittää teitä.
Ja vielä on kuitenkin kevättä edessä. Ja monia esityksiä. Vielä vaikeita hetkiä.
Mutta teidän avullanne, rakkaat, ne kyllä selviää.
Kiitos.
k.
Ensi-ilta tosiaan on ohi.
Välillä pelotti ja oli kamalaa, mutta silti tosi kivaa.
Tämä vuosi on ollut minulle niin paljon.
Esityksessä on minulle niin monia rohkeuden tekoja, että itkettää.
Eino saisi olla melkein ylpeä minusta, kun pystyin niin rohkeisiin tekoihin.
Vaikka tämä nyt ei olekaan vielä oikeasti lopussa, niin silti haluan kiittää teitä.
Ja vielä on kuitenkin kevättä edessä. Ja monia esityksiä. Vielä vaikeita hetkiä.
Mutta teidän avullanne, rakkaat, ne kyllä selviää.
Kiitos.
k.
posted by Eino Saari at 15.4.06
2 Comments:
ihmiset saisivat kadehtia minua, koska saan katsoa ekaa puoliaikaa samalla tietäen kohtia ja kohtauksia, joissa on harjoituksissa jähmetytty, kompasteltu, harmistuttu, ähelletty ja ahdistuttu.
Juuri siinä itsensä, pelkojensa ja mukavuudenkaipuun ylittämisessä on kuitenkin sellaista vaikeasti jäljiteltävissä olevaa latausta, joka tarttuu katsomoon asti.
sinä olet minusta ollut usein rehellinen harjoituksissa ilmaisemaan kohtia, jotka eivät tunnu turhan kevyiltä kantaa läpi. siinä lienee syy, miksi sinua on niin jännittävän ihanaa seurata. ja kyllä, olet rohkea, neiti kuvaja!!
elinam
Kiitos, Elina-kulta.
k.
Lähetä kommentti
<< Home