perjantaina, tammikuuta 13, 2006

Tämän aamun murusia

"Nimestään huolimatta näytelmä ei ole suoranaisesti poliittinen. Se puhuu silti isoista asioista: taiteesta, yhteiskunnasta ja isien ja lasten suhteesta. /.../Birro tasapainottaa raskaita aiheita osuvalla ironialla ja kuivalla huumorilla/.../"(näytelmästä Työväenluokan viimeiset sankarit)
-näkisittepä julisteen


"Teatterilta kaivataan näinäkin aikoina poliittisuutta. Samaan aikaan ja samat ihmiset kuitenkin väistelevät ja ujostelevat avoimia ristiriitoja. Tässä on paljon aiheellistakin yksinkertaisten kärjistysten kritiikkiä, mutta yhtä paljon siinä näyttää olevan omaa mukavuudenhalua ja paljastumisen pelkoa. Yhteiskunnallisia ristiriitoja ei voi oikein käsitellä - niitä ei voi edes tunnistaa - jos ei pidä ristiriidan mekanismista. Me konfliktia kammoavat taiteilijat poliittisina toimijoina? Siinä on jotakin ristiriitaista. Minkäänlaista poliittista taidetta on tällöin turha kaipailla; taide ei voi olla poliittista, jos sitä tekevät ihmiset eivät ole poliittisia."(juha-pekka hotinen)

Sain inspiraation hyökätä surffikierrokselle eilisen juttutuokion perusteella. Omituista, mutta innostun joka kerta, kun harjoituksissamme mainitaan sana 'poliittinen'. Ja se mainitaan usein. Mutta se tuntuu melkein kuin keskustelemiselta aiheesta eli tärkeältä.

-elinam