Eilisen teeren poeka

Eilisestä jäi surumieli suuhun. Vähän turhan väsyneenä ruorissa, luulisin, ei sen kummempaa. Ajatukset ko. kohtauksen suhteen ovat jo aivastuksen kirkastuneet. Välillä pittää takoa päätä seinään ja viheltää peli poikki kun nuppi on rakenteissa tarpeeksi syvällä.

Historiakohtausten suhteen täytyisi muistaa seuraavaa: ne saavat olla keskenään hyvin erilaisia ja omavoimaisia, niissä saa olla keskenään ristiriitaisia taidenäkemyksiä, ne saavat tapella toisiaan vastaan, eikä niiden missään tapauksessa tarvitse olla poliittisesti tai taiteellisesti korrekteja. Monimuotoisuus, vaikka se vielä tuntuisikin sirpalemaisuudelta, on esitykselle pelkästään eduksi. Olennaista on tavoittaa kunkin aikakauden / ismin / ajattelijan henki - meidän tulkitseminamme.

Illalla jatketaan 90-luvun suomalaisella ja Artaud-osuudella, huomenna hypätään 60-luvun puolelle.

e