Luovuus on passé

Eilisen Hesarissa mielenkiintoinen artikkeli: "Luova luokka palaa loppuun"

"Suuryritysten henkilöstöjohtajista enää vain noloimmat istuvat tiimijohtajuusseminaareissa kuuntelemassa luovuuden ilosanomaa, ja vain epätoivoisimmat poliitikot ideoivat kaupunkiseudun luovuusstrategioita. Kunnanisien on nyt myöhäistä julistaa muuttotappiokunta Suomen homoystävällisimmäksi, jotta innovatiiviset, mutta niin kovin krantut luovat ihmiset vain viihtyisivät. Syynä on - todellisuus.

"Luovuus on korvautunut jollakin rutiininomaisella. Luova luokka katosi valkokaulusorjien projektihelvettiin. Valkokaulusorjat eivät kehtaa kapinoida. He ovat hyvätuloista väkeä, joka ei hevin riskeeraa uraa metelöimällä."

jne.

Ja mitenhän tämä kaikki liittyy taiteeseen, puhumattakaan poliittisesta sellaisesta?

Lukekaa artikkeli.